Erik tutkaili kaukoputkellaan etsien paikkaa, jossa aarteen pitäisi ikivanhan kartan mukaan sijaita.
1594827.jpg
Yhtäkkiä hän näki pienen saaren, ja jotain outoa saarella. Olikos se nyt sitten..!
- Hohoiii! Hän huusi purjehdittuaan saaren lähistölle, sillä kukapas muu saarella loikoili kuin nimismies. Ei taida työt rasittaa? Erik huhuili nimismiehelle. Jokos löysit aarteen?
1594851.jpg
Nimismies ei hievahtanutkaan vaan makoili silmät ummessa. - Jokos päätit avata suusi? Seuran kipeäkös sinusta yhtäkkiä tuli? Vai olisitko halunnut syödä sittenkin kalaa? Taisin popsia kaikki suuhuni eikä sinulle jäänyt mitään. Taidan nyt torkahtaa, joten pistähän sinäkin isot silmäsi kiinni.
1594854.jpg
Sillä nimismies luuli pääkallon puhuttelevan häntä. - Löysinpäs minä aarteen, nimismies vastasi pääkallolle. Löysinpäs hyvinkin! Ja millaisen, taidat tietää. Kyllä minua onnisti. Nyt olen upporikas.
1595039.jpg
- Vai niin, totesi siihen Erik ilmestyen kuin tyhjästä nimismiehen luokse. Sittenhän me voimme nostaa aarteen laivaan. - Ehei, sanoi nimismies. Minä menen laivaan odottamaan ja sinä tuot aarteen kannelle. Minä annan sinulle ruokaa ja sinä viet minut kotiin.
1594825.jpg
- Missäs se aarre on? Kyseli Erik malttamattomana. Mitä siellä oli?
- No jaa, vaimoväen koruja, tuumi nimismies verkkaiseen tapaan. Eipäs paljon muuta.
1594838.jpg
- Ajattelin juuri aarrearkusta löytämäni sormuksen lahjoittaa Amandalle. Taitaa olla itsensä Napoleonin omalle rakkaalleen lahjoittama sormus. Liekö Josephine koruja koskaan saanut vai mitä lie tapahtui?
1594839.jpg
- Muutkin korut taitavat joutua Amandalle.
1594829.jpg
-Olen tässä vähän miettinyt, että rakennan Amandalle hienon kylpyhuoneen, jollaista hänellä ei vielä olekaan. Sinne minä laitan tuon kultaisen kuningattaren huoneen lämmittimen, jotta Amanda tarkenee kylpeä eivätkä varpaat palele kylmilläkään ilmoilla.
1594842.jpg
- Seinälle laitan kauniit lampetit, ettei Amandan tarvitse pimeässä itseänsä peseskellä. Nautintohan se on lämpimässä vedessä kylpeä, jos hieman näkeekin ympärilleen. Noista kauniista esineistähän minä Amandalle lampetit kyhään. Yksi toiselle, toinen toiselle seinälle.
1594832.jpg
Ruokakellarin teen, minne Amanda saa säilöä metsästämäni lihat ja Amandan omat leipomukset. Kellariin sijoitetaan kupariastioihin kaikki tarpeellinen, mitä taloudessa tarvitaan.
(Kupariastiat ovat  iranilaisen ystäväni minulle lahjoittamia muistoja hänen kotimaastaan) Tack, Shahla, jag har väldig mycket glädje och nytta av dom kopparskålar du gav mig.
1594835.jpg
- Ja kun kaikki on valmiiksi rakennettu, nimismies jatkoi, on selvää että Amandasta tulee minun vaimoni.
1594836.jpg
- Sitten minä pussata moiskautan häntä, nimismies jatkoi puhelemistaan.
1594844.jpg
- Niin meistä tulee suuri perhe, tuumasi nimismies vielä.
1594848.jpg
- Eihän teistä kahdesta voi kovin suuri perhe tulla, totesi siihen Erik.
1594849.jpg
- Kuuralehdon väestä tulee minun perheeni, päätti nimismies. Kunhan nyt vaan suuntaamme purtilosi keulan kohti pohjoista. - Hetkinen! Keskeytti Erik. Entäs minun osuuteni aarteesta?
1594857.jpg
- Niin, tosiaan, sanoi nimismies. Juu, olihan siinä jotain rahoja ja jalokiviä. En minä niillä mitään tee. Pidä sinä ne, jos keksit niille jotain käyttöä. Eiköhän se riitä sinun osuudeksesi.

Ja niinhän sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty.